Palvelujen tavoitettavuus ja muutokset, asiakkaiden asema ja moniammatillisuus

Kehitysohjelman tavoitteena on parantaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraatiota, sisältöä ja saavutettavuutta. Se pyrkii myös tavoittamaan uusia asiakkaita, vahvistamaan asiakkaiden asemaa palvelujenkäyttäjinä sekä välittämään ja tuottamaan uutta tutkimustietoa. Kohderyhmiä ovat päihdehaittoja kokevat ihmiset, palvelujen asiakkaat, ammattilaiset ja järjestöt.

Sähköisten palvelujen käyttäjien määrä kasvoi voimakkaasti

Tietoa, oma-apua ja tukea hakevat sekä työnsä puolesta päihteistä, mielenterveydestä ja riippuvuuksista kiinnostuneet ammattilaiset asioivat ahkerasti A-klinikkasäätiön sähköisissä palveluissa.

Kävijöiden määrä kasvoi edellisvuodesta voimakkaasti: tavoitimme keskimäärin 321 231 yksilöityä kävijää joka kuukausi. Kasvu kuvastaa kävijöiden luottamusta sähköisten palvelujemme laatuun. Kehittämistyön kulmakiviä ovat matala kynnys, anonymiteetti, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä luotettavuus.

Katso lisää: Ainalähellä.fi – sähköiset palvelut

Vuoden varrelta

MIPA-järjestökyselyn 199 päihde- ja mielenterveysalan yhdistyksessä toimi 21200 henkilöjäsentä, 3500 vapaaehtoista, 5600 vertaista, 1000 kokemusasiantuntijaa, 804 palkattua työntekijää.

Kysyjä tulee kohdatuksi, kuunnelluksi ja ymmärretyksi.

Paradise24-kysely on luotettava arvioimisen ja vertailemisen väline avo- ja laitospotilaiden päihdehoidossa.

 

Asunnottomuuden ratkaisu vaatii toimivia sotepalveluja

Osallistuimme Vailla Vakituista Asuntoa ry:n koordinoiman Asunnottomien yö -tapahtuman suunnitteluun. Korostimme järjestöjen yhteisessä kannanotossa yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä.

Lue lisää:Järjestöjen kannanotto

Säätiön sähköiset palvelut rakensivat Helsingin Dallapé-puistossa järjestettyyn päätapahtumaan videoteltan. Kävijät saivat käydä kertomassa oman mielipiteensä asunnottomuuden ratkaisukeinoista. Monet yhdistivät asunnottomuuteen päihteiden käytön.

Aineistosta koostettiin pitkä ja lyhyt video. VVA ja A-klinikkasäätiö jakoivat videota eri kanavissa. Yksin Facebookissa pitkä video sai 1 000 näyttökertaa.

Katso lisää: Asunnottomuuden ratkaisukeinot

Lasisen lapsuuden vertaisryhmät ja chat tukevat verkossa

Lasinen lapsuus -työssä järjestimme kaksi ohjattua nettivertaisryhmää aikuisille, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet haittoja perheen aikuisten päihteiden käytöstä. Osallistujien ryhmästä kokeman hyödyn keskiarvo oli ensimmäisessä ryhmässä 4,6 (asteikolla 1–5). Toisen ryhmän ohjaamisesta vastasi SOS Lapsikylä. Erityisteemana oli sijoituksen kokeminen lapsuudessa. 
 
Vastauksena suureen ohjatun vertaistuen kysyntään elokuusta alkaen järjestettiin kuukausittain teemachat. Tuen piiriin chateissa tavoitettiin yhteensä 166 henkilöä ja ohjatuissa nettiryhmissä 41 henkilöä. Lasisen lapsuuden julkaisut Facebookissa tavoittivat lähes 540 000 ihmistä. 

”Koin ryhmän parhaaksi anniksi vertaistuen. Oli silmiä avaavaa huomata ja ymmärtää, miten monet omista ajattelu- ja toimintamalleista juontavat juurensa – ainakin osin – lapsuuden kokemuksista. Arvokkaan vertaistuen lisäksi sain ryhmän ohjaajilta hyviä neuvoja ja vinkkejä oman jaksamisen vaalimiseen ja itseni kuuntelemiseen. Oli mukava, että ryhmässä viljeltiin myös huumoria. Kaiken kaikkiaan koen ryhmän antaneen minulle paljon. Suurkiitokset aktiivisille, ammattitaitoisille ja hurjan mukaville ohjaajille!” 
 
Aikuisten nettivertaisryhmän osallistuja

Varjomaailman nettivertaisryhmät tavoittavat nuoria 

Varjomaailman ohjatut nettivertaistukiryhmät on tarkoitettu 12–21-vuotiaille. Niihin osallistui 23 nuorta, jotka kokevat haittoja vanhempiensa päihteidenkäytöstä.  
 
Järjestimme kaksi ryhmää, joista toinen oli ruotsinkielinen. Lisäksi yksi vuoden 2017 aikana alkanut suomenkielinen ryhmä jatkui alkuvuoden 2018. 11 viikkoa kestäviin ryhmiin osallistui säännöllistä aikuisen kannattelua tarvitsevia nuoria. Tästä kertoo se, että ryhmissä kirjoitettiin yhteensä lähes 3 000 viestiä. 

"Ryhmässä parhaita juttuja on ollut just se, että kun nousee sängystä ja kattoo Varjomaailmaan, niin siellä onkin jotakin kivaa uutta luettavaa. Se tsemppaa aloittamaan päivän." 
 

Osallistuja nuorten nettivertaisryhmästä

Haastava arki -vertaistuki auttaa pienten lasten vanhempia 

Lasinen lapsuus – Haastava arki -hankkeessa (2017–2020) järjestettiin viisi ohjattua vertaistukiryhmää Kuopiossa, Porissa ja Lieksassa. Ryhmätoimintaan osallistui 32 pienten lasten vanhempaa tai perheellistymistä toivovaa aikuista, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet haittoja perheen aikuisen päihteiden käytöstä.  
 
Palautteen mukaan ryhmäläiset tunnistivat myönteisiä muutoksia omassa ajattelussaan ja lapsiperhearjessa. Ryhmäkohtaisten palautteiden keskiarvo oli 4,2–4,9 (asteikolla 1–5). Järjestimme lisäksi koulutuksia ja infotilaisuuksia ja tavoitimme 240 ammattilaista Porin, Kuopion, Joensuun ja Lieksan seuduilta. 

”Mä olen tässä neljä kuukautta rampannut niin monessa paikassa, että en edes muista kaikkia ja sanoisin silti, että tästä on ollut kaikkein isoin apu.” 
 

Vertaistukiryhmään osallistunut vanhempi

Etsivä huumetyö ohjaa asiakkaita palvelujen piiriin

Etsivän huumetyön työpari Ehta toimi Tampereella perinteisen etsivän työn työotteella alle 29-vuotiaiden päihteitä käyttävien, palvelujen ulkopuolella olevien nuorten parissa. Työpari etsii asiakkaat kentältä ja verkostoista. Asiakkuus on anonyymia ja vapaaehtoista.

Asiakastyön lisäksi työpari toimi osana etsivän työn verkostoa Tampereella. Pari tekee yhteistyötä oppilaitosten, järjestöjen ja sosiaalityön kanssa. Asiakkuuksien pituus vaihtelee viikoista useisiin kuukausiin. Tavoitteena on ohjata asiakkaat muun palvelujärjestelmän piiriin heti, kun he kykenevät siihen. Asiakkaita oli 41 vuonna 2018.

Työpari siirtyi vuonna 2018 A-klinikka Oy:ltä A-klinikkasäätiölle. Tehtävä jatkui sisällöltään samana. Ehta toimi osana Opetusministeriön rahoittamaa etsivää nuorisotyötä.

MIPA-tutkimukset tuottavat tietoa järjestöjen toiminnan tueksi

A-klinikkasäätiön koordinoimassa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) vahvistamme järjestöjen tutkimusyhteistyötä, toteutamme yhteisiä tutkimuksia ja tuotamme tietoa järjestöjen perustoiminnan tueksi. 

MIPA-tutkimusten mukaan vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasiantuntijat muodostavat keskeisen toimijaryhmän päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Vapaaehtoiset voivat erilaisilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna varsin hyvin. Heitä yhdistävät halu auttaa, vaikuttaa ja osoittaa solidaarisuutta. Kuntoutujat, työttömät ja omaiset hakevat toiminnasta vertaisuuden kokemusta. Työssäkäyviä ja opiskelijoita toiminnassa motivoi osaamisen hyödyntäminen ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen. 

Kolmannes vapaaehtoisten ja vertaisten kyselyn vastaajista ilmoitti kokeneensa väsymistä tehtävässään. Väsyminen oli yhteydessä liiallisiin odotuksiin ja järjestön riittämättömäksi koettuun tukeen. Erityisen suuri riski uupumiseen oli vertaistoimijoilla, jotka käyttivät toimintaan paljon aikaa saamatta siitä rahallista korvausta. 
    
Järjestöjen pitää tukea vapaaehtoisten, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden jaksamista niin, että työhön tarjotaan riittävästi perehdytystä, selkeät tehtävänkuvat ja työnohjausta. Niiden tulee osoittaa arvostusta ja kiitosta toimijoille, myös erilaisten palkkioiden muodossa.

KokeNet verkostoitui Suomessa ja maailmalla

KokeNet oli mukana järjestämässä Kokemusasiantuntijoiden kokoontumisajoja Helsingissä 18.12.2018 yhteistyössä Psykosociala förbundetin ja KoKoA:n kanssa teemalla “Kokemusasiantuntijat goes pro – matka Mieli 2009 -suunnitelmasta tähän päivään”. Osallistujia oli 162.

Luennoimme Päihdepäivillä sähköisistä palveluista tuomassa lisäarvoa asiakastyöhön, kun jalkaudutaan kotiin. Kerroimme toiminnastamme Mielenterveysmessuilla. Verkostoiduimme ja tutustuimme 7th European Conference on Mental Health -tapahtumassa Splitissä kokemus- ja vertaistoimintaan ympäri maailmaa.

Tutustuimme Ruotsissa kokemusasiantuntijatoimintaan: osallistuimme NSPH:n (Nationell Samverkan för Psykisk Hälsa) maailman mielenterveyspäivänä järjestämään seminaariin, joka käsitteli lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi tutustuimme Tukholman sekä Hjärnkoll Ambassadör -kokemusasiantuntijatoimintaan. Matka tuotti yhteistyön mahdollisuuksia ja arvokasta tiedonvaihtoa.

KokeNet on verkon kohtauspaikka, jossa kokemusasiantuntijoilta voi saada tukea päihde-, mielenterveys- ja peliongelmiin. Kysyjä tulee kohdatuksi, kuunnelluksi ja ymmärretyksi. Tarjolla on vertaistukea, ohjausta palveluihin ja kokemustarinoita.

Ammattilainen saa KokeNetilta tukea työhönsä. Kokemusasiantuntija voi osallistua asiakkaan tapaamiseen, tulla luennoimaan työyhteisölle tai osallistua kehittämistyöhön.

Kuuntele: KokeNet vastaa kysymykseen

Paradise24-menetelmä kartoittaa toimintakykyä

Arjen toimintakyky -hanke tarjoaa järjestöille välineen (Paradise24fi) ja tukea toimintaan osallistuvien ihmisten toimintakyvyn ja elämäntilanteen sekä niissä tapahtuneiden muutosten arviointiin, seurantaan ja raportointiin. Paradise24 tuottaa hyödyllistä tietoa toimintakyvyn vajeista kuntoutuksen arkeen.  
      
Menetelmä on yhden sivun mittainen. Sitä voidaan käyttää kysely- tai haastattelulomakkeena hoito- ja tutkimustyössä. Paradise24 kartoittaa toimintakykyä, ei esimerkiksi persoonaan tai ympäristöön liittyviä tekijöitä. Kysely on osoittautunut luotettavaksi arvioimisen ja vertailemisen työvälineeksi avo- ja laitospotilaiden päihdehoidossa.

Arjen toimintakyky kuntoon -seminaarin alustajat 18.12.2018 (vas.): Heidi Anttila (THL), Jukka Ahonen (A-klinikkasäätiö), Katja Malin-Kaartinen (Tukikohta ry), Mira Roine (Siltavalmennus ry), Toni Talvitie ja Tuuli Pitkänen (A-klinikkasäätiö) ja Mikko Laukonsuo (A-klinikkasäätiö).

Lisätietoa kehitysohjelmasta: Jouni Tourunen p. 040 1368 058 ja [email protected]