Pelihaitat

Kehitysohjelman tarkoituksena on lisätä tietoa liiallisen rahapelaamisen ja digipelaamisen riskeistä ja haitoista. Lisäksi pyritään vahvistamaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista (tieto, tunnistaminen ja hoito) ja hoitoonohjauskykyä. Tavoitteena on parantaa alueellista tasa-arvoa hoito- ja tukipalveluissa tarjoamalla ongelmallisesti pelaaville, heidän läheisilleen ja sote-ammattilaisille sähköisiä tieto- ja tukipalveluja.

Vuoden varrelta

4176 pelaamiseen liittyvää testiä vuodessa.

”Rahaa pelaamiseen on mennyt noin 150 000 euroa. Summa on jäätävä.”

Tubettaja Deatan ja pelikasvattaja Mikko Meriläisen videota digipelaamisesta katsottiin yli 60 000 kertaa.

Rahapelitesteissä viitteitä rahapeliongelman syvenemiseen

A-klinikkasäätiö tarjoaa tietoa, vertaistukea, neuvontaa, itsearviointitestejä ja oma-apuvälineitä rahapelaamiseen. Palvelut keräsivät kuukausittain yli 30 000 yksilöityä sivun katselua. Suosituimpia olivat vertaistukeen perustuvat keskustelupalstat, tietoartikkelit ja rahapelaamisen ongelmallisuutta mittaavat testit.

Pelaamisen itsearviointiin ja ammattilaisten työn tueksi tarkoitettuja testejä tehtiin yhteensä 4 176 kertaa.

Rahapelaamisen ongelmallisuutta mittaavaa SOGS-R-testiä tehtiin 2 406 kertaa. Pisteiden keskiarvo tehdyissä testeissä oli 7.5, eli hieman korkeampi kuin edellisvuonna (6.9). Lisäksi pisteiden jakautumisessa tapahtui muutoksia. Vuoden 2018 tuloksissa 76 prosentilla oli ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa (SOGS 3+). Heistä 64 prosentilla oli todennäköinen peliongelma (SOGS 5+). Pistearvot kasvoivat vuoden 2017 tuloksista, jolloin SOGS 3+ -tuloksen sai 70 prosenttia ja SOGS 5+ -tuloksen 59 prosenttia testin tekijöistä (n=2 598).

Rahapelaamisen haittoja mittaavan PGSI-testin tuloksissa (n=561) pisteiden keskiarvo oli 10 (korkean riskin pelaaja), kun vielä vuotta aikaisemmin tehtyjen testien keskiarvo oli neljä pistettä vähemmän (n=598, ka 6 p, keskiriskin pelaaja). Testin tekijöistä 68 prosentille pelaaminen tuottaa kohtalaisesti haittaa (PGSI 3+). 53 prosentille pelaaminen oli ongelmallista ja hoitoon hakeutuminen tarpeellista (PGSI 8+). Muutos edellisvuoteen, jolloin 34 prosentilla pelaaminen oli ongelmallista (n=598), oli merkittävä.

Nuorille tarkoitettu SOGS-RA -testi tehtiin 544 kertaa. Testin tekijöistä 64 % oli alaikäisiä ja 87 % alle 20-vuotiaita. Testin tehneistä 37 prosentilla ei ollut ongelmia pelaamisen kanssa. 19 prosentilla oli pistetulosten mukaan riski peliongelmien syntymiseen. 44 prosentilla pistetulos oli kuitenkin 4 tai enemmän, joka antaa viitteitä ongelmalliseen pelaamiseen.

Testituloksen yhteydessä tarjotaan kattava palaute oman pelaamisen riskeistä ja apua tarjoavista paikoista. Lisäksi suositellaan ottamaan yhteyttä Päihdelinkin tai Nuortenlinkin neuvontapalveluun. Kysymyksiä saapui 30.

Testit sijaitsevat Päihdelinkin ja Nuortenlinkin verkkopalveluissa.

Verkkopalveluissa jaettiin tietoa digi- ja rahapelaamisesta

A-klinikkasäätiön verkkopalveluissa vietettiin joulukuussa digipelaamisen teemaviikkoa. Tarkoituksena oli jakaa pelitietoutta niin nuorille, kasvattajille kuin ammattilaisillekin.

Julkaisimme teemaviikon aikana kaksi uutta tietoartikkelia. Päihdelinkissä julkaistiin Digipelirajaton-hankkeen koordinaattori Helmi Korhosen tietoartikkeli liiallisesta digipelaamisesta ja avun hakemisesta. Artikkeli on suunnattu pelaajille sekä kasvattajille. Helmi Korhonen kävi lisäksi kouluttamassa Päihdelinkin ja Nuortenlinkin verkkoneuvonnan vastaajia, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia muun muassa kouluterveydenhuollosta, sosiaaliohjauksesta ja perheterapiasta. Koulutuksen myötä heidän valmiutensa vastata kysymyksiin digipelaamisesta lisääntyi niin verkkoneuvonnassa kuin päivätyössäkin. Palautekyselyn mukaan koulutuksesta oli vastaajille hyötyä (ka 4, asteikko 1-5) ja he oppivat uusia asioita (ka 4,2).

Toinen tietoartikkeli julkaistiin Nuortenlinkissä aiheesta sukupuoliroolit ja kiusaaminen pelikulttuurissa. Artikkeli on suunnattu nuorille pelaajille. Sen on kirjoittanut pelikulttuurin tutkija Usva Friman Turun yliopistosta.

Viikon aikana julkaistiin myös kaksi blogia. Varjomaailmassa nuorisopalveluohjaaja Esa Linnan blogi käsitteli eskapismia eli todellisuuspakoa pelien maailmaan. Lisäksi Tietopuussa julkaistiin blogi aiheella rahapelielementit digipelaamisessa. Sen kirjoitti yksikönpäällikkö Inka Silvennoinen Peluurista.

Digipelaamisen teemaviikko huipentui Nuortenlinkissä ja Youtubessa julkaistuun videoon, jossa suosittu tubettaja Deata ja pelikasvattaja Mikko Meriläinen puhuvat digipelaamisesta. Video suunnattiin ensisijaisesti nuorille. Se tavoitti kohdeyleisönsä hyvin ja keräsi reilussa kuukaudessa yli 60 000 katselukertaa, 2 400 tykkäystä ja 471 kommenttia.

Tuotimme uudet infokortit rahapelaamisesta ja digipelaamisesta. Lokakuussa 2018 valmistuneita kortteja tilattiin ympäri Suomen kunnallisiin hoitopaikkoihin, ehkäisevään työhön, kouluihin ja nuorisotoimiin lähes 3 000 kappaletta eli 43 kpl päivää kohden. Infokortit ovat tilattavissa maksutta Päihdelinkin ja Nuortenlinkin verkkopalveluista.

Päihdelinkin Tarinat-osioon on koottu pelaajien ja heidän läheistensä jakamia omakohtaisia kokemuksia. Tarinat koskettavat, mutta herättävät myös toivoa. Pelaajien tarinoita luetaan keskimäärin 700 kertaa kuukaudessa. 

”Joka kuukausi velkani tuntuu vaan kasvavan. Peliestot ei auta, aina löytyy uusi nettikasino, jos pelihimo on tarpeeksi päällä. En tahtoisi pelata, ymmärrän tämän olevan 'tuhon tie'. Olen koittanut pohtia syytä pelaamiselleni. Syynä lienee väkivaltaisen parisuhteen aiheuttamat henkiset traumat ja muutenkin moni vähän surullisempi lapsuusmuisto. Tänään juuri ajattelin, että pystyykö mikään mahti maailmassa minua estämään, jos on kova pelihimo päällä.”

Lue lisää: Tarina rahapelaamisesta

Tuotamme pelaajien tarinoista myös videoita. Yhdessä kokemusasiantuntija Matiaksen kanssa tuotettiin video, joka julkaistiin Päihdepäivien Rohkeasti rahasta -seminaarissa. Matiaksen tarinan keskiössä on peliriippuvuus, joka johtaa rahaongelmiin, toivottomuuteen ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin – ja lopuksi niistä selviämiseen. Matias haluaa tarinallaan viestiä muille samojen ongelmien kanssa kamppaileville, että he eivät ole yksin.

”Meillä jokaisella on oma tarina kerrottavana, mitä me usein kutsumme elämäksi”, sanoo peliriippuvuuden kokemusasiantuntija Matias Päiväniemi.

Tukipalveluja pelaajille ja läheisille Peluurin kanssa

A-klinikkasäätiö tuotti Peluurin kanssa sähköisiä tukipalveluja pelaajille ja heidän läheisilleen. Peluuri tarjoaa apua peliongelmiin sekä tuottaa ja välittää tietoa pelihaitoista.

Vertaistukikanava Valtti toimii nopean tuen väylänä pelaajille

Valtti on liikaa pelaaville tarkoitettu vertaistukipalsta, joka toimii Päihdelinkin vertaisfoorumilla. Valtin kirjoitukset ovat julkisesti luettavissa. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Valtti tavoitti 23 400 yksilöityä sivun katselua kuukausittain – kävijäluvut laskivat hieman (8 %) edelliseen vuoteen verrattua. Valtissa lähetettiin 2 243 viestiä eli noin 187 viestiä kuukausittain. Valtin keskustelut ovat laadultaan pääsääntöisesti vertaistuellisia ja toisia kannustavia.

”Tämä foorumi on aivan huippu. Olen lukenut paljon muiden keskusteluja, ja tuntuu helpottavalta purkaa omia tuntemuksia täällä. Ehkäpä jatkan kirjoittelua.”

Kirjoittamisen lisäksi monelle löytyy tuki muiden kertomusten ja kokemusten lukemisesta. Valtissa olevia kirjoituksia käytiin lukemassa 32 400 kertaa joka kuukausi, joka on hieman vähemmän (12 %) kuin edellisenä vuonna.

”Olen lukenut tätä palstaa jo useamman vuoden enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Monta kertaa on ollut aikeissa kirjoittaa, muutaman kerran jopa klikannut uuden otsikon auki menemättä kuitenkaan sen pidemmälle. Nyt on kuitenkin vihdoin oman avautumisen aika.”

Valtti toimii tärkeänä väylänä niille, jotka tarvitsevat välitöntä tukea ilman jonotusta. Avoin lukumahdollisuus varmistaa sen, että Valtti on helposti löydettävissä hakukoneilla. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin kevyen rekisteröitymisen, jolla varmistetaan kirjoitusten asiallisuus. Asiakaspalautteissa Valttiin toivotaan kuitenkin vielä nopeampaa keskusteluapua, mahdollisesti vertaischatillä.

”Jonotusaika tuen piiriin on kyllä pitkä ja useinkin kun pelaamiseen pitäisi saada apua heti. Olen joskus miettinyt, että voisiko täällä olla rekisteröityneille käyttäjille mahdollisuus käyttää vertaischattia. Nuo Peluurin chatit ym. ovat kuitenkin käytössä vain rajattuun ja ainakin itselleni käytännössä hankalaan aikaan, eikä juuri sillä hetkellä välttämättä ole akuutti tarve tuelle. Viestien kirjoittaminenkin toki on ok, mutta vastavuoroisempi kirjoittelu saattaisi ehkä auttaa enemmän, jos sattuisi linjoilla joku asiaa ymmärtävä, jonka kanssa voisi jakaa kokemuksia ja ehkä päästä yli pahimmasta pelihimosta.”

Valtin teemaviikon mottona oli
"Peliraha – eri raha" 

Valtissa pidettiin teemaviikko rahasta ja velkaantumisesta. Teemaviikko järjestettiin Takuusäätiön kanssa. Teemaviikon aikana pelaajilla oli mahdollisuus kysyä aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin Takuusäätiön työntekijä vastasi.

Viikon mottona oli Peliraha – eri raha. Seitsemää kysymystä ja vastauksia niihin käytiin lukemassa 9 200 kertaa eli noin 1 300 kertaa kysymystä kohden.

Läheisten viesteistä välittyy tuen ja neuvojen tarve

Pelaajien läheisille tarkoitettu vertaistukipalsta Hertta on avattu asiakkaiden toiveiden siivittämänä vuonna 2016. Hertan viestejä voi lukea ja palstalle voi kirjoittaa ilman rekisteröitymistä. Kynnys tuelle pyritään pitämään mahdollisimman matalana.

Hertta tavoitti 840 yksilöityä sivun katselua kuukausittain. Viestejä saapui vuoden aikana vain 78. Suurin osa (90 %) kirjoittajista ohjautui Herttaan suoraan hakukoneiden kautta. Monista viesteistä välittyy välitön tarve tuelle ja neuvoille.

”Aviomieheni pelaa rahapelejä netissä, asia tuli ilmi tammikuussa 2018. Hän oli alkanut pelaamaan joulukuussa 2017 ja nyt rahaa pelaamiseen on mennyt n. 150 000e, summa on jäätävä. Jatkuva valehtelu ja vähättely asiasta on vienyt pohjan elämästäni. Mieheni ei koe olevansa riippuvainen, syyt pelaamiseen löytyvät aina muualta. Kunpa saisin voimia lähteä omilleni, elämäntilanne ei sitä tässä kohtaa sallisi, mutta hulluksi tässä tulee. Hei kaikki siellä, tarvitsen kipeästi tukea ja apuanne. Kiitos etukäteen.”

Hertan aktivoimiseen ja tuen tarpeeseen vastaamiseen on pohdittu uusia keinoja, mahdollisesti ottamalla mukaan kokemusasiantuntija, ettei kukaan jäisi yksin eikä kenenkään viesti kohtaamatta.

Kokemusasiantuntijan kanssa voi keskustella myös Skypessä

KokeNetin neuvontapalvelussa kokemusasiantuntijat vastaavat kysymyksiin alkoholi-, mielenterveys- tai peliongelmista nimettömästi ja maksutta. Kokemusasiantuntijan kanssa voi varata Skype-keskustelun. KokeNetissa vastaajana toimii ongelmapelaamisen kokemusasiantuntija Mattias ja ongelmapelaajan läheinen Ella-Maria. Kysymyksiä Mattiakselle ja Ella-Marialle tuli yhteensä yhdeksän.

Pilotoimme KokeNetissa trio-mallia. Se on kokemusasiantuntijan, sosiaali- ja terveysalan työntekijän ja asiakkaan välinen tapaaminen, jossa kokemusasiantuntija on verkon kautta mukana. Palvelu on tilaajalle maksuton. Trio-mallin pilotti käynnistettiin Turun A-klinikan kanssa. Skype-tapaamisia oli vuoden aikana neljä ja ryhmän ohjauksia kaksi. Mattiaksen kokemus pilotista oli erittäin hyvä. Skype toimi alustana ryhmänohjaukselle hyvin. Turun A-klinikka oli tyytyväinen pilottikokeiluun.

KokeNet järjesti rahapeliaiheisen seminaarin Turussa. Osallistujia oli 84. Puheenvuoron saivat Turun ammattikorkeakoulu, Turun A-klinikan ammattilaiset sekä kokemusasiantuntijat Mattias ja Ella-Maria.

Päiväkirja auttaa hallitsemaan pelaamista 

Raipe Rahapelipäiväkirja on pelaamisen hallinnan työkalu toipumisen tueksi. Kävijäpalautteen mukaan Rahapelipäiväkirja on hyödyllinen ja motivoiva – erityistä kiitosta saa helppokäyttöisyys.

Palautteiden mukaan rahapelipäiväkirjaa hyödynnetään myös kasvokkaisen hoidon tukena. Rahapelipäiväkirjan käyttö mahdollistaa oman peliseurannan sekä muun pelaamiseen liittyvän datan jakamisen omalle tuki- tai hoitohenkilölle.

Vuoden 2018 loppuun mennessä Rahapelipäiväkirjaan oli rekisteröitynyt 1 037 käyttäjää.

Lue lisää: väitöksiä ja mielipiteitä 

A-klinikkasäätiön Tietopuu-sivustolla julkaistiin kaksi peliaiheista tutkimusreferaattia. Maria Heiskasen väitöskirja Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery käsittelee rahan eri rooleja ongelmapelaajien arjessa sekä heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen toipumiseen.

Historiantutkija Riitta Matilaisen väitöskirja Production and consumption of recreational gambling in twentieth-century Finland käsittelee rahapelaamisen historiaa ja muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Matilainen kirjoitti aiheesta myös blogin, jossa hän nostaa suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteiden tuntemisen osaksi rahapeliongelmaisten auttamista: “On hyvä tietää, mikä on suomalaisessa rahapelikulttuurissa ”normaalia” pelaamista ja mikä ei, jotta voi ymmärtää rahapeliongelmia ja niiden vakavuutta.”

Lisäksi Tietopuussa julkaistiin digipelaamisen teemaviikon aikana Peluurin yksikönpäällikön blogi Raha pelissä – rahan, pelaamisen ja rahapelaamisen muuttuvat suhteet. Blogissa käsitellään raha- ja digipelaamisen yhteenkietoutumista ja vaikeita rajanvetoja muun muassa loot boxien kohdalla.

Tietopuun julkaisutietokantaan lisättiin myös AMK-opinnäytetyö Turun A-klinikan peliriippuvaisten ryhmästä.

Rahapelihaittojen viestintäverkosto antoi Veikkaukselle ikärajan valvontahaasteen. Verkosto julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Helsingissä tehdyissä ostokokeissa 88 prosenttia nuorista sai pelata rahapeliautomaateilla ilman valvontaa. Verkosto kampanjoi rahapelihaitoista myös sosiaalisessa mediassa ja Youtubessa.

“Rahapelihaittojen ehkäisy on lain mukaan Suomen rahapelijärjestelmän perusta. Ikärajavalvonta on ehkäisyssä yksi keskeisimpiä."

Rahapelihaittojen viestintäverkostoon kuuluvat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Sovatek-säätiö, Kuopion kriisikeskus, Kehittämiskeskus Tyynelä, Sosped-säätiö, Peluuri, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Peliklinikka ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkosto toimii edistääkseen rahapelaamiseen ja rahapelihaittoihin liittyvää julkista keskustelua.

Lisätietoa: Henna Vuorento p. 050 5954 137 ja [email protected]

A-klinikkasäätiö tuottaa omien tieto- ja tukipalvelujen lisäksi Peluuri-palvelua Sininauhaliiton kanssa. Peluurin toimintakertomus 2018 on luettavissa Peluurin vuosiraportista. A-klinikkasäätiö on myös Helsingissä toimivan Peliklinikan kumppani.