Tiedon saatavuus

Kehitysohjelmassa työstetään ja levitetään luotettavaa, selkeää, ajankohtaista ja kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin vastaavaa tietoa.

Päättäjiltä toivomme

1. Asiakkaan näkökulma tulee huomioida palvelujen kehittämisessä maanlaajuisesti. Tällä hetkellä käytössä olevat tunnusluvut esittävät väestötason määrällistä tietoa palvelujen käytöstä, asiakkaista ja päihde- ja itsemurhakuolemista. Palvelujen laatua ne kuvaavat heikosti. Palvelujen sisällöllinen kehittäminen on kuitenkin tärkeää. Parhaimmillaan mittarit antavat tietoa palvelujen saatavuudesta, turvallisuudesta, asiakastyytyväisyydestä, henkilökunnan vaihtuvuudesta ja osaamisesta, toisin sanoen siitä, kuinka asiakas hyötyy palvelusta.

Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen eli OK-hankkeen jokainen osahanke tuotti infograafin toimintamallistaan. Alla hankekehittäjien näkemys tavoista, joilla osallisuus voi toteutua palvelussa. (Piirros: Tussitaikurit)

Vuoden varrelta

#OleLuottoaikuinen -tarinoita kerättiin SuomiAreenalla 114

Suuri osa huumeita käyttävistä ihmisistä jää nyt päihdepalveluiden ulkopuolelle.

OmaPäihdelinkki tarjoaa apuvälineitä oman riippuvuuden seuraamiseen.

2. Vakavimpia huumeiden käytön haittoja ei tällä hetkellä pystytä ehkäisemään sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Hallitukselta tarvitaan rohkeutta uudistaa huumepolitiikan strategia määrätietoisesti. Käyttörikoksesta tulisi luopua, ehkäisyä ja hoitoonohjausta tehostaa.

Lue lisää: Janne Nahkurin blogi huumepolitiikan työnjaosta

3. Kun ainetunnistus yhdistetään ammatilliseen päihdetyöhön ja vertaistoimintaan, ihmiset voidaan kohdata nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja ohjata heidän päihdekäyttäytymistään riskeistä tietoisempaan suuntaan. Tieto huumausaineiden sisällöstä ei poista riskejä, mutta helpottaa niiden ehkäisyä ja vähentää haittoja.

4. Huumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämistä tulee vahvistaa Suomessa lainsäädännön päämääränä. Suuri osa huumeita käyttävistä ihmisistä jää nyt päihdepalveluiden ulkopuolelle tai saa niitä liian myöhään.

Lue lisää (pdf): Päihdetyöhön integroitu ainetunnistus

5. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus kohdata turvallisia ja luotettavia aikuisia. Perheet tarvitsevat huomatuksi tulemista ja tukea jo ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Yksinäisyys, vanhempien kiinnostuksen puute ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus voivat erityisesti aikuistumisvaiheessa olla yhteydessä päihteiden käyttöön.

A-klinikkasäätiön nuorten nettipalvelut Nuortenlinkki ja Varjomaailma teettivät Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin, millaiseen päihdekulttuuriin nuoret nykyään itsenäistyvät. Yhteensä 404 iältään 16–20-vuotiasta nuorta vastasi nettipaneelissa, miten täysi-ikäistyminen, vanhempien asenteet ja huolenpito sekä haitat, joita he kokevat vanhempien alkoholinkäytöstä, vaikuttavat omaan päihteidenkäyttöön. Sosiaaliset paineet tai rohkeuden tavoittelu ovat syynä päihteiden käytölle vain viidenneksellä nuorista. Nuorista peräti 47 % sen sijaan kertoi, että halu elää terveellisesti vähentää kiinnostusta käyttää alkoholia.

Lue lisää: Nuorten kyselyn tulokset

Suojaavia tekijöitä, kuten mielekästä tekemistä ja luotettavia aikuisia, puuttuu monen nuoren elämästä.

#OleLuottoaikuinen tarjoaa aikuiselle verkossa bottisimulaatiolla kokemuksen siitä, kuinka vastata nuoren hätään. Se on avuksi auttamishalun ja myötätunnon rakentamisessa. Yksikin turvallinen aikuinen voi riittää kannattelemaan vaikeassa tilanteessa elävää nuorta.

Katso lisää: #OleLuottoaikuinen ja uskalla kysyä ja Varjomaailma-ohjaajat puhuvat nuoren kohtaamisesta

Kokemuksia jaettiin sosiaalisessa mediassa ja Radio Helsingin lähetyksissä. Tarinoita kerättiin verkossa 45, SuomiAreenalla 114. Videoita katsottiin 4 600 kertaa ja chatbot-keskusteluja käytiin 2 334.

“Missä määrin nuoren päihdekäytöllä oireilun taustalla on kasvuympäristön turvattomuus? Kuinka käsittelemätön lapsuudenajan kaltoinkohtelu näkyy aikuisasiakkaan omassa päihdekäyttäytymisessä ja vanhemmuudessa?”

Lue lisää: Minna Ilvan blogi Tietopuussa

Lasinen lapsuus -työ järjesti lapsia, nuoria ja perheitä kohtaaville ammattilaisille koulutustilaisuuksia Lapset ja perheet -muutosohjelman (LAPE Uusimaa) kanssa. Osallistujia oli 148. Koulutukset vastasivat hyvin heidän odotuksiaan ja saivat arvioksi 3,14 (asteikolla 1–4).

Amalia.pro motivoi, innostaa ja neuvoo tulevia ja nykyisiä ammattilaisia kohtaamaan sekä tukemaan lapsia ja nuoria. Oppimisympäristössä vieraili 3 987 kävijää. Arvioksi Amalia sai 4,2 asteikolla 1–5. 97 % vastanneista kertoo saaneensa sivustolta riittävät tiedot. Oppimisympäristön opetusvideo lähetettiin muistitikulla yli 120 ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opettajalle tai opetuksen järjestäjälle.

“Erityisen hyvää oli se, että ei tarvinnut rekisteröityä tai kirjautua, vaan saattoi heti aloittaa opiskelun. Hienoa!”

Palaute Amalian käyttäjältä

"Pieninkin teoin voi lisätä myötätuntoa ja turvallisuudentunnetta naapurustossa, vapaaehtoistoiminnassa, harrastuksissa tai julkisissa tiloissa. Jo yksi turvallinen aikuinen voi riittää kannattelemaan vaikeassa tilanteessa elävää nuorta pahimman yli.”

Projektikoordinaattori Janne Takala, Lasinen lapsuus

AFINet-verkoston (The Addiction and the Family International Network) ensimmäisessä kansainvälisessä konferenssissa oli osallistujia 17 maasta. Suomea edustivat Lasinen lapsuus ja A-klinikkasäätiön tutkimusryhmä. Tutkijat, työntekijät ja läheisen riippuvuuden kokeneet vertaiset kokoontuivat Newcastlessa Englannissa marraskuussa 2018.

Varjomaailman saamista kysymyksistä suurin osa (63 %) tulee 12–15-vuotiailta. Chatin jälkeen jätettyjen arvioiden keskiarvo oli +0,7 (asteikolla -1 – +1). Varjomaailma järjesti nuoria osallistavan kehittämispäivän. Tuloksia käytetään palvelun suunnittelussa.

Lasinenlapsuus.fi- sivuston käyttäjistä 40 % vieraili sivuilla lapsuuden kokemustensa takia. Aikuisten kahden ohjatun tukiryhmän osallistujat kokivat kannustavan nettiyhteisön tärkeäksi ja antoivat arviona ryhmistä koetusta hyödystä 4,6 (asteikolla 1-5).

Kokemustietoa käytimme entistä vahvemmin ryhmien, koulutusten ja seminaarien toteuttamisessa. SuomiAreenalle yhteistyössä järjestetyssä keskustelussa kuultiin nuorilta ratkaisuja kasvavaan eriarvoisuuteen.

Vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara, josta on pidettävä huolta

Järjestöt voivat tarjota tilan, ajan ja mahdollisuuden ihmisille tulla kohdatuksi heidän omilla ehdoillaan erilaisissa elämäntilanteissa, selviää A-klinikkasäätiön koordinoimasta päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-tutkimuksesta.

Vapaaehtoiseksi tullaan monissa elämäntilanteissa. Kuntoutuja, työtön tai omainen hakee järjestöjen toiminnasta ennen kaikkea kokemusta vertaisuudesta. Työssäkäyvä ja opiskelija voi puolestaan hyödyntää osaamistaan ja kehittää ammatillisia valmiuksiaan.
 
On tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja tehtävien moninaisuus. Vapaaehtoisuus tekee mahdolliseksi niin vertaistuen antamisen ja saamisen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen kuin asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistamisen. Matala kynnys osallistua, tasavertaisuus ja toiminnan vapaus korostuvat.


Järjestöjen toiminta voi osaltaan vahvistaa ihmisten hyvinvointia. Ihmisen kyky ymmärtää ja hallita oman elämän tapahtumia sekä nähdä elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä voi vahvistua osallistumalla järjestöjen toimintaan. Moni toivoo, että vapaaehtoisuudesta avautuisi polku myös työelämään.

Koherenssin tunne tarkastelee hyvinvointia ihmisen voimavaroista käsin. Mitä useampia tai ajankohtaisia ongelmia ihmisellä on, sitä matalammaksi koherenssin tunne jää. Vahva koherenssin tunne auttaa selviytymään kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvoinnin vastoinkäymisistä huolimatta.

  
Koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa läpi elämän. Erityisesti kohdatuksi tuleminen on yhteydessä sen kokemiseen. Päihdehoidon asiakkailla etenkin luottamus tuen ja avun saamiseen voi lisätä koherenssin tunteen kokemista.

C-hepatiitin ehkäisyä pitää tehostaa 

C-hepatiitin ehkäisyn tehostaminen ja testaus- ja hoitokäytäntöjen yhdenmukaistaminen kuuluvat osaksi kansallista strategiaamme. HCV-maksatulehduksen hoitoaste on Suomessa kuitenkin alhainen verrattuna muihin Euroopan maihin. Myöskään uusien tartuntojen määrää ei ole onnistuttu vähentämään.

Hoitoon motivoituneiden henkilöiden löytämistä tukisi se, että ammattilaiset ja vertaiset työskentelisivät yhdessä, samoin henkilöstön aktiivinen ote testaamiseen ja hoitamiseen. Asenteisiin tulee edelleen vaikuttaa tietoa ja osaamista lisäämällä.

Myös päihteiden käyttäjillä on usein väärää ja puutteellista tietoa tartuntataudeista.

Terveysneuvontapisteet voivat luontevasti toimia C-hepatiitin varhaisessa toteamisessa ja hoitoon ohjaamisessa, sillä ne tavoittavat suuren määrän tartuntariskissä olevia henkilöitä.

Erityisen haastavaa on tavoittaa nuoret ja nuoret aikuiset. Tässä apuna voivat olla vertaiset, joiden vahvuutena on juuri ihmisten kohtaaminen. Etsivä tartuntatautityö voisi laajentaa HCV-infektion hoitoa. Apuna on lisäksi aiempaa edullisempi, suun kautta otettava lääke, joka ei vaadi täydellistä päihteettömyyttä.

Pistämisen aloitusikä oli Street-hankkeesta koottujen tietojen mukaan 16 vuotta. Käyttäjät suhtautuivat kadulla tehtävään testaukseen myönteisesti. Tartunnan saaneet ihmiset tulisikin tavoittaa varhaisessa vaiheessa.

Terveysneuvonnan palvelujen saatavuudessa on huomattavia alueellisia eroja. Niukimmillaan pisteet tarjoavat puhtaita injektioneuloja ja ruiskuja. Laajimmillaan tarjolla on rokotuksia ja ehkäisyneuvontaa. On vielä harvinaista, että tartuntatautien testaus kuuluisi terveysneuvontapisteen perustoimintaan.

Uutta tietoa toimintakyvyn merkityksestä päihdeongelmiin

Panostimme arjen toimintakyvyn merkitystä koskevan tiedon tuottamiseen ja levittämiseen. Alustuksia pidettiin 12 eri puolilla Suomea ja yksi kansainvälisessä, riippuvuusongelmista kärsivien läheisten hyvinvointia käsittelevässä AFINet-seminaarissa Englannissa.

Kutsuimme järjestötoimijoita ja asiantuntijoita keskustelemaan seminaariimme Arjen toimintakyky kuntoon – tieto järjestötyön tukena. Toimintakyvyn arvioinnista kirjoitettiin myös sosiaaliseen mediaan ja järjestöjulkaisuihin.

Katso lisää: Addiction and the Family International Network

Kansainväliseen tutkimustietoon perustuva Paradise24fin-kyselylomake mahdollistaa monipuolisen toimintakyvyn kartoituksen. Se antaa arvokasta tietoa hyvinvoinnin lisäämiseen tai kuntoutumisen tukemiseen.

Kahdessa tieteellisessä aikakauslehdessä ilmestyi Paradise24fin-kyselyä koskeva artikkeli. Hankkeemme työntekijä oli niissä mukana. Tulokset tukevat vahvasti käsitystä, että päihdeongelmaan liittyy paljon toimintakyvyn vaikeuksia, mutta kun päihdeongelma helpottaa, ihmisen toimintakyky paranee. Paradise24fin-kyselyyn voi tutustua täyttämällä lomakkeen Päihdelinkin sivustolla.

Katso lisää: Paradise24fin-kysely Päihdelinkissä

Lue lisää julkaisuista:

Pitkänen, T. (2018) Arjen perusasioista selviytymiseen on kaikilla oikeus.Tietopuu blogi20.9.2018.

Pitkänen, T. (2018) Päihdehoito vaikuttaa kokonaisvaltaisesti.Tiimi 2:26-27. (pdf)

Jokelainen, S., Holm, M., Ahonen, J. & Pitkänen, T. (2018) Tartuntatautitietoutta huumeiden käyttäjille: kokemuksia Street -hankkeesta 2015 – 2016. Tietopuu 2/2018: Katsauksia ja näkökulmia. (pdf)

Pitkänen, T., Levola, J., de la Fuente, J. & Cabello, M. (2018). Identifying psychosocial difficulties of inpatients with substance use disorders: evaluation of the usefulness of the PARADISE24 for clinical practise.Disability and Rehabilitation.

de la Fuente, J., Cabello, M., Levola, J., Caballero FF., Ayuso-Mateos, JL. & Pitkänen, T (2018). Validity of the PARADISE24 questionnaire in people with substance use disorders: A measure to assess psychosocial difficulties.Drug and Alcohol Dependence 187:66-71.

Vertais- ja kokemusasiantuntijoiden jaksamista on tuettava

Valtaosassa päihde- ja mielenterveysyhdistyksiä toimii vertaisia ja kokemusasiantuntijoitakin reilussa puolessa yhdistyksistä, selviää MIPA-tutkimusohjelman tuloksista. Vertaisena ja kokemusasiantuntijana toimimiseen liittyy myös kuormittavia piirteitä. 

Heidän jaksamistaan pitää tukea ja tukitapoja kehittää. Tuen tulee olla kattavaa. Vertaiset osallistuvat henkilöstön kokouksiin ja koulutuksiin puolessa paikallisia päihde- ja mielenterveysyhdistyksiä. Työnohjaukseen voi osallistua neljänneksessä yhdistyksistä.

Nuortenlinkki toteutti School’s out -koulukampanjan

Nuortenlinkki toteutti School’s out -koulukampanjan oppilaskuntien ja nuorisotalojen kanssa ympäri Suomen. Nuoret osallistuivat aktiivisesti tapahtumien järjestämiseen ja julkaisivat niistä kuvia Nuortenlinkin Instagram-tilillä. Tapahtumat oli rakennettu Katja Reposen School’s out -lyhytelokuvan ympärille. Elokuvan aiheina ovat päihteiden käyttö paineen alla, ystävyys ja ihastuminen. Koulukiertueen aikana elokuvan näki noin 2 000 yläasteella ollutta nuorta 13 koulussa ja nuorisotaloissa ympäri Suomen.

Lyhytelokuvan jatko-osa School’s out 2 sai ensi-iltansa joulukuussa 2018. Myös jatko-osa on tehty Nuortenlinkin kanssa.
 

Katso lisää: School’s out 2

Nuortenlinkki tavoitti noin 18 800 yksittäistä käyttäjää kuukausittain. Kasvua edellisestä vuodesta oli 61 prosenttia. Vierailuja sivustolle tehtiin noin 22 400 ja yksilöityjä sivun katseluja yli 41 000 kuukaudessa.

Käyttäjät saivat uu­sia tapoja Päihdelinkin hyödyntämiseen

Puolitoista vuotta kestäneen kehitystyön jälkeen julkaistiin OmaPäihdelinkki. Rekisteröitymisen myötä Päihdelinkkiä on mahdollista hyödyntää henkilökohtaisemmin, monipuolisemmin ja tehokkaammin. Vertaiskeskustelujen lisäksi OmaPäihdelinkki tarjoaa apuvälineitä oman riippuvuuden seuraamiseen ja muutoksen tekemiseen. Samalla palvelun ulkoasu uudistettiin ja teknistä toteutusta parannettiin.
 
OmaPäihdelinkkiin rekisteröityi vuoden loppuun mennessä 1 136 henkilöä. Heistä suurin osa (71 %) oli 26–55-vuotiaita. Suurimmaksi osaksi OmaPäihdelinkkiin kirjauduttiin oman tilanteen vuoksi (73 %), mutta myös läheisen tilanteen takia (20 %). Opiskelijoita tai ammattilaisia oli yhteensä 14 %.

OmaPäihdelinkkiin rekisteröityneet hakivat Päihdelinkistä tietoa ja tukea alkoholista (54 %), mielenterveydestä tai masennuksesta (32 %) sekä huumeista (28 %) ja lääkkeistä (26 %). Pelaamisesta tietoa ilmoitti hakevansa 23 %.

Päihdelinkki tavoitti noin 240 000 yksittäistä käyttäjää kuukausittain. Kasvua edellisestä vuodesta oli 36 prosenttia. Vierailuja sivustolla oli noin 346 000 ja yksilöityjä sivun katseluja noin 625 000 kuukaudessa.

Nuorten tukeminen, valinnanvapaus ja rahapelaaminen puhuttivat

Tapasimme 15 lasten ja nuorten asioiden asiantuntijaa Kiinasta ja välitimme heille tietoa ja kokemuksia nuorten tukemisesta.
 
Kesäkuussa 2018 pidetyn viestintäseminaarin aiheista keskusteltiin kesällä A-Studiossa, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä. Osallistujia oli 18.
Aiheina olivat päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitsevien mahdollisuus valita palveluita yhdenvertaisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta, sekä rahapelien rooli Suomessa.

Mainostaminen lisää rahapelien ongelmapelaamista. Suurimmat tuotot kerätään pienituloisilta, sairailta ja työttömiltä. Silti rahapelit saavat olla julkisessa keskustelussa suhteellisen rauhassa. Lisäksi keskusteltiin alueellisista erityispiirteistä huumeiden käytössä, sekä keinoista saada tietoa siitä. Käyttäjät vastaavat mielellään kyselyihin, joiden avulla saadaan tarkkaa paikallista tietoa. Ongelmat voivat vaihdella paljon eri kaupunkien välillä. Kuvassa projektikoordinaattori Miina Kajos puhuu moninaisista kulttuureista, joita huumeiden käytössä esiintyy.

Kehitysohjelmassa tuotettiin uusi raportoinnin perusrakenne verkkoon ja perehdyttiin infograafien toteuttamiseen 18 työntekijän voimin.

Säätiön viestintä oli pääauditoitavana SHQS-laatujärjestelmän kriteereillä. Onnistuimme erittäin hyvin. Kotisivuilla vieraili keskimäärin 15 650 yksilöityä kävijää kuukausittain. Painetun Tiimi-lehden numeroita jaettiin 8 000. Päihdetyön uutiskirjeelle saatiin 172 uutta tilaajaa.

MIPA-uutiskirjeet toimitettiin tammi- ja syyskuussa yli 100 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tekemästä tutkimuksesta kiinnostuneelle. Tietopuussa ilmestyi kaikkiaan 11 blogikirjoitusta, jotka julkaistiin myös A-klinikkasäätiön kotisivuilla. Aiheina olivat muun muassa toimintakyky, hyvä kohtaaminen sekä raha- ja digipelaamisen rajojen hämärtyminen.

Lue lisää: Tietopuun blogit

Lisätietoa: Kirsi Utoslahti p. 045 6579 019 ja [email protected]