Työelämän päihdehaitat ja sosiaalinen työllistäminen

Päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen ovat osa työhyvinvointia ja -turvallisuutta. A-klinikkasäätiö kehittää menetelmiä ja sähköisiä palveluja, joita organisaatiot, työyhteisöt, esimiehet ja sote-toimijat voivat hyödyntää. Säätiö myös tukee haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, jotka haluavat kehittää työelämävalmiuksiaan tai toimintakykyään. Kokemusasiantuntijuus sekä vertais- ja vapaaehtoistyö nähdään yhtä arvokkaina kuin perinteinen palkkatyö.

Vuoden varrelta

”Koen, että sain rohkeutta ylipäätänsä puuttua asioihin herkemmin.” Työpaikan esimies verkkokurssista

Aktiivimallin jälkeen moni korvaushoidossa ollut peräsi viranomaisilta ymmärrystä päihderiippuvuuden luonteesta.

”Pääsen hyödyntämään poikkeuksellista osaamistani, jossa elämänkokemukseeni yhdistyy ammatillinen koulutukseni.” Paikka auki II työntekijä

Työelämän päihdehaitat ja sosiaalinen työllistäminen -kehitysohjelmassa ehkäisemme ja vähennämme työikäisten päihdehaittoja. Tuemme päihdehaittoja kokeneiden pääsyä takaisin työelämään. Edistämme kokemus- ja vertaistoimijoiden työelämätaitoja ja -valmiuksia ja tuemme heidän asiantuntijuuttaan. Valmennamme ammattilaisia tunnistamaan päihde- ja riippuvuusilmiöitä ja ottamaan ne puheeksi.     

Tuemme myös monin tavoin ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään päihteiden riski- tai ongelmakäyttöä ja voivat vaikuttaa työikäisten hyvinvointiin. Kyse voi olla omista työntekijöistä tai ihmisistä, joiden auttaminen kuuluu omaan työhön. Yhtä tärkeää on auttaa suoraan ihmisiä, jotta he seuraisivat päihteidenkäyttöään osana hyvinvointiaan ja elämänhallintaa.

Ammattilaiset kokivat verkkokurssit erittäin hyödyllisiksi

Kehitimme verkkokursseja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Ensimmäinen, vuonna 2013 julkaistu Puheeksioton perusteet -verkkokurssi sote-ammattilaisille ja -opiskelijoille (STEA) tavoitti ennätysmäärän kurssitettavia. Heidän palautteessaan kurssista koettu hyöty asteikolla 1–5 oli 4.6. Puheeksioton taitojen valmentamiselle on edelleen vahva tarve. Kurssitus toteutetaan organisaatioyhteistyönä, jotta päihdetyöstä tulisi mahdollisimman vaikuttavaa. Kerätyn palautteen perusteella puheeksioton taitoja vahvistettiin 15 maakunnassa.

”Kurssilla opin juuri niitä asioita, joita tarvitsen työssäni.” 

”Lisäsi rohkeutta puhua/puuttua alkoholihaittojen kartoittamiseen.” 

”Lisäsi kyllä tietämystäni suhtautua asiaan ja sai itseni pohtimaan omia toimintatapojani.” 

”Opin puheeksi oton merkityksen ja käyttötarkoituksen. Uskon että tästä on hyötyä tulevaisuudessa, kun ainakin tiedän miten voi tarjota apua ja mistä saa lisää apua.” 

Työpaikoilla kaivataan selkeästi osaamista siihen, miten päihteidenkäyttö otetaan puheeksi. Julkaisimme työpaikkojen esimiehille suunnatun Ota puheeksi päihteet työpaikalla -verkkokurssin. Se kiinnosti eri alojen organisaatioita, ja koettu hyöty palautteessa kurssista oli 4.4. asteikolla 1–5. A-klinikkasäätiön kehittämä verkkokurssi on tuotettu osana Alko Oy:n perustamaa Selvästi hyvää työtä -vastuullisuusohjelmaa. Tämäkin kurssitus toteutetaan organisaatioyhteistyönä.   

”Koen, että sain rohkeutta ylipäätänsä puuttua asioihin herkemmin.” 

”Uusi esimies saa tästä aineistosta hyvää tukea omaan esimiestyöhönsä.” 

”Hyvin motivoivasti toteutettu kokonaisuus.” 

”Kokemuspuheenvuorot olivat hyviä, koskettavia, ja tehokkaita.” 

”Erittäin monipuolinen ja hyvä kurssi. Tietoa oli kattavasti ja koko koulutus oli mielenkiintoisesti rakennettu.” 

”Erittäin hyvä tietopaketti. Monipuolisesti ajattelua herättävä, oppimista aktivoiva kokonaisuus.”  

Puheeksioton verkkokursseille rekisteröityi 1 135 henkilöä, mikä ylitti asetetun tavoitteen. Tavoite ylittyi myös koetun hyödyn osalta.

Työhyvinvointimessuilla Tampereella syyskuussa esiteltiin puheeksioton verkkokursseja ja työelämä-kehitysohjelmaa samalla ständillä A-klinikka Oy:n hoitopalvelujen kanssa.

Kuntodopingin tunnistamiseen ja vähentämiseen keskittyvälle Dopinglinkille vuosi oli kansainvälisesti merkittävä. Dopinglinkin koordinoima Erasmus+Sport 2017 -ohjelman rahoittama kumppanuushanke (DELTS) käynnistyi vauhdilla. Tuotimme liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja verkkokoulutuksia viidellä kielellä. Suomi, Alankomaat, Iso-Britannia, Kreikka ja Liettua edistävät kansainvälistä antidoping-yhteistyötä ja osaamista. Tavoitteena on ehkäistä kuntoilun dopingaineiden käyttöä EU-maissa. Kuva hankekokouksesta Liettuan Vilnassa kesäkuussa 2018.

Kotimaassa jatkoimme kuntodopingin verkkokurssitusta ammattilaisille. Kuntodopingin perusteet -kurssilla oli 320 ammattilaista. Julkaisimme kattavan opetusmateriaalin ja valmiit tuntisuunnitelmat yläasteen ja toisen asteen terveystiedon opetukseen.

Materiaali on ladattavissa ilmaiseksi opetuskäyttöön tai itsenäiseen opiskeluun Dopinglinkin nettisivuilta. Opetusmateriaali sisältää videoita, animaatioita, kuvia ja tutkittua tietoa kuntodopingista. Oppilaslähtöisessä materiaalissa on paljon vuorovaikutuksellista ja osallistavaa opetusta. Opetushallitus on hyväksynyt materiaalit viralliseen levitykseen, ja ne ovat olleet esillä useissa tapahtumissa ympäri Suomea.

Katso lisää: Opetusmateriaali kuntodopingista

Puhtaan liikunnan puolesta -toimintamalli (PLP) on liikunta-alan toimijoille tarkoitettu maksuton toimintamalli, joka antaa tietoa ja neuvoja kuntodopingin ilmiöistä niin ammattilaisille kuin asiakkaille. PLP-toiminta laajeni 304 sitoumuksen tehneestä yli 580 toimijaan. Neljä PLP-lähettilästä vei toimintamallia valtakunnallisesti eteenpäin. Joka vuosi järjestettävässä Puhtaan liikunnan puolesta -päivässä juhlistettiin terveyttä edistävää kuntoilua ja vastuullista toimintaa. Puhtaan liikunnan viestiä kuultiin muun muassa YLEX Etusivussa ja Radio Rockilla.

Osallisuutta vahvistanut OK-hanke saavutti lupaavia tuloksia 

A-klinikkasäätiön koordinoima, osahankkeista muodostuva Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke (OK-hanke) saavutti lupaavia tuloksia. Runsaan seuranta- ja arviointitiedon perusteella OK-hanke tuki korvaushoidossa olevien ihmisten asemaa. Toimintaan osallistuneet arvioivat suoriutumistaan päivittäisissä toimissa ja tehtävissä nyt ja vuotta aiemmin. Kokemusasiantuntijakoulutukseen, OK-kurssille ja matalan kynnyksen työtoimintaan osallistuneiden ihmisten joukossa muutos parempaan oli tilastollisesti merkitsevä. Myös heidän oma näkemyksensä työkyvystään oli parantunut verrattuna vuotta aiempaan.  

Muutoksen taustalla vaikutti uudenlainen toimintakulttuuri, joka hankkeen työntekijöiden haastatteluissa tiivistyi kolmeen asiaan: yhdessä tekemiseen, vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja avoimuuteen. ESR-rahoitteinen OK-hanke jätti perinnöksi arvokasta tietoa opioidikorvaushoidossa olevien tuen tarpeista ja auttamiskeinoista. (Piirros: Tussitaikurit)

”Kyl se, et ku joku luottaa ja näin, ni kyl siit haluu pitää kiinni.” 

”(…) ihmiset on oikeasti lähteneet työskentelemään sen oman kuntoutumisensa eteen, mut se tarkoittaa sitä, että heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa.” 

Hankkeen aikana voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli herätti kritiikkiä. Monia hankkeen toimintoja, kuten matalan kynnyksen työtoimintaa, ei laskettu mukaan aktiivimalliin. Tehtyä työtä ei siten ikään kuin ollut olemassakaan.

Moni korvaushoidossa ollut peräsi viranomaisilta ymmärrystä päihderiippuvuudesta ja siihen liittyvästä retkahdusriskistä. Jos ihminen ei tunnu jaksavan, pitäisi pystyä joustavasti siirtymään esimerkiksi pienempään tuntimäärään. 

Lue lisää: Taustaa aktiivimallin kritiikille

Arjen toimintakyky -hankkeen toimintamallia levitettiin osaksi kuntoutumisen kehittämistä sekä työelämävalmiuksien ja hyvinvoinnin lisäämistä. Toimintakykyä arvioitiin yhteistyössä kuuden järjestön kanssa. PARADISE24fin-kysely muodosti arvioinnin ytimen, jonka ympärille suunniteltiin järjestökohtainen tiedonkeruun kokonaisuus. Järjestöille laadittiin tilanneraportteja. Tavoitteena on tukea toimintakyvyn merkityksen huomioimista, kun järjestöjen toimintaa kehitetään.

Yhteistyötä on tehty kuntien ja terveydenhuollon kanssa sekä samaan Toimintakyky kuntoon -ohjelmaan STEA Suomi100) kuuluvien hankkeiden kanssa. Aktiivista yhteistyötä on tehty lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Se mahdollistaa järjestötyön näkökulman tuomisen valtakunnalliseen suunnittelutyöhön.

Tukikohta ry:n kanssa selvitettiin toimintakyvyn muutoksia järjestötoimintaan osallistumisen aikana.

Arjen toimintakyky -hankkeessa tehtiin yli 1 000 PARADISE24fin-arviota järjestöjen tavoittamille henkilöille. Sähköisenä versiona kyselyä täytettiin Päihdelinkissä yli 1 500 kertaa. PARADISE24fin-kyselyn palautteet valmisteltiin myös englanninkielisenä versiona käytettäväksi.

Päihdeongelmia kokeneilla on usein vaikeuksia työllistyä, kun työhistoriassa on aukkoja ja työnantajilla ennakkoluuloja. Yksittäisiä kuntoutuvia henkilöitä tuettiin kohti parempaa työmarkkina-asemaa. Uuden Paikka auki II -hankkeen turvin palkattiin henkilö sisältösuunnittelijaksi sähköisiin palveluihin, vahvistamaan palvelujen käyttäjälähtöisyyttä kokemusosaamisellaan. Hanke turvasi mahdollisuuden keskittyä palkattavan henkilön työelämätaitojen kehittämiseen ohjauksen ja mentoroinnin keinoin.

"Pääsen hyödyntämään poikkeuksellista osaamistani, jossa omaan elämänkokemukseeni yhdistyy ammatillinen koulutukseni. Minut palkattiin ihan oikeaan työsuhteeseen riippumatta 10 vuotta kestäneestä työkyvyttömyydestä. Minun ei täydykään jäädä kuntouttavaan työtoimintaan tai vapaaehtoishommiin. Tiedän nyt, että aiemmat pelkoni eläkkeelle jättäytymisestä eivät olleet totuudenmukaisia."

Paikka auki II -työntekijä Mikko

A-klinikkasäätiö kantoi vastuuta siitä, että digitalisaatio ei vähentäisi jo muutenkin heikommassa asemassa olevien työ- ja toimintakykyä. Suunnittelimme sähköistä tukipakettia sosiaaliseen työllistämiseen, erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteena on digiosallistaminen ja olemassa olevan kasvokkaisen toiminnan tukeminen.

Perehdyimme kuntouttavaan työtoimintaan niin säätiön omassa toiminnassa kuin yhteistyöverkostoissa. Tuotimme kokemustietoon nojaten sisältöjä ja suunnittelimme tukipaketin viitekehystä. Sähköisen tukipaketin tuotanto jatkuu. Kehittämistyöhön osallistuvat myös kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat ja asiakkaat.

Aktiivimallin vaikutuksista keskusteltiin vilkkaasti

Työllisyysasteesta ja aktiivimallin vaikutuksista käytiin vilkasta keskustelua. Pyrimme A-klinikkasäätiössä edistämään päihde- ja mielenterveyshäiriöitä kokeneiden asemaa työelämässä osallistumalla keskusteluun ja ottamalla kantaa. Työttömyysturvan aktiivimalliin otimme kantaa sen tultua voimaan.

Tuotimme kehitysohjelmassa myös asiantuntija- ja kokemustietoa lausuntoon kuntouttavan työtoiminnan lakimuutoksesta. Kantamme mukaan kuntouttavan työtoiminnan markkinoistuminen lisäisi riskiä lyhytjänteiseen, kohderyhmien asemaa heikentävään toimintaan ja pitkäjänteisen kehittämistyön katkeamiseen.

Jaoimme Hyvinvointia työhön ja tukea toimintakykyyn -infograafia verkossa ja printtinä. Päihdepäiville tuotimme työelämä- ja päihdeaiheisen seminaariosion Ehytin kanssa. Työturvallisuuskeskuksen Päihderyhmässä tuotimme päihdeaineistoa työpaikkojen avainhenkilöille. Työhyvinvointimessuilla kohtasimme HR- ja työterveysammattilaisia, Lääkäripäivillä ja Fitness-messuilla Dopinglinkin kohderyhmiä terveys- ja liikunta-alalta. Sosten järjestötreeneissä ja koulutuksissa esittelimme puheeksioton verkkokursseja.

Päihdelinkissä valmistauduttiin uudistamaan ammattilaisille kohdennettua osiota. Kyselyllä selvitettiin, millaista tietoa ja tukea päihteitä ja riippuvuuksia työssään kohtaavat ammattilaiset tarvitsevat. Kyselyyn vastasi 221 ammattilaista. Heistä 42 % kertoi työskentelevänsä päihdetyössä ja 13 % mielenterveystyössä.  
 
Oman työn kannalta hyödyllisimmiksi koettiin tietopankin artikkelit ja pikatieto (69 %) sekä tulostettavat testit (59 %). Noin puolet piti verkkotestejä ja Työn tueksi -sisältöjä, kuten puheeksioton apukortteja, hyödyllisinä. Noin neljäosa piti hyödyllisenä keskustelualuetta ja oma-apusisältöjä, kuten Juomisen hallinnan opasta.

Lisätietoa kehitysohjelmasta: Pirkko Hakkarainen p. 050 5780 806 ja [email protected]